Aforismeja ja sananlaskuja

Aforismeja ja sananlaskuja

Siepattuja sieltä täältä,
omiakin on mukana.
Kielimuoto muutettuna
kalevalamittaiseksi.

Yhtä äkkiä havaitsin:
luontohan on rauhallinen,
kaaos on mun pääkopassa.

Ei ole niin tarkeätä,
minkalaista on elämä,
olennaisempaa on paljon,
kuinka ottaa sen elämän;
asennoitumiskysymys.

Kyllä muulla on rajansa,
mutta ei typeryydellä.

Jos sanoo totuuden julki,
usein joutuu siitä kiinni
ja saa vielä rangaistuksen.
Valehdellako pitäisi?

Kilpajuoksussa rahasta
aina löytyy voittajia;
ihminen jää viimeiseksi.

Kun hypähtelet ilosta,
varo ettei ystäväsi
vedä maata jalkais alta.

Kuka on surullisempi
kuin on nuori pessimisti?
Ehkä vanha optimisti.

Ei tule tyynillä vesillä
merimiestä taidollista.

Elämä on kuin sipuli:
kuorit kerros kerrokselta
- ja aina välillä itket.

Miksi koskaan joisin vettä;
kalathan kusevat siihen,
kusevat ja paskantavat.

Helvetti kai lienee tyhjä;
piruthan asuvat täällä.

Hieman liian suuri annos
on sopivasti minulle.

En koskaan kasvoja unohda,
mutta teidän kohdallanne
tahdon tehdä poikkeuksen.

Hulluja on kaikkialla;
jopa mielisairaaloissa.

Huolet on kuin pienet vauvat;
ne elävät ruokkimalla.

Omatuntoni on puhdas:
ei ole käytössä kulunut,
ei edes herännyt vielä.

Vaaroja on yllin kyllin
- pelokkaille ihmisille.

Jeesus, niin kuin muutkin miehet,
lupasi takaisin tulla.
Häipyikin lopullisesti.

Jos odotat kasvavasi,
et voi olla vielä vanha.

Jospa me rakastaisimme
ihmisiä kuin koiriamme,
kuinka maailma makaisi?

Jos on kaikki maistereita,
ketkä silloin työt tekevät?

Sua rukoilemme, Jumala,
ettet heitä armahtaisi;
he tietävät tarkallensa,
mitä he tekevät meille.

Pitääkö sodassa kuolla
isänmaata puolustaissa?
Eikö raaka tappaminen
hyödyttäisikin enemmän?

Mennyt aika on parasta,
tulevaisuus on parempi,
nykyaika on pahinta.

Mitä aivoista on iloa?
Vievät meiltä mielenrauhan.

Nyt kun kohta alkaa olla
sanottu ja tehty kaikki,
voimmekin todeta että
paljon on puhetta tullut,
työn tuloksia vähemmän.

Miten maailma makaisi,
jos ei naisia olisi?
Ei sotia, tappeluita.
Naiset maita johtaisivat
- onnelliset ja lihavat.

Otan yleensä yhden paukun.
Toinen mies olen jo silloin.
Toinen mies juo ne loputkin,
tekee tyhmiä tekoja,
joista vastuu on minulla.
Merkillistä mutta totta.

Tympiminen kyllästytti,
aloitinkin itsesäälin.

Asiasi ei voi olla
niin pahasti poskellansa,
ettet niitä ryyppäämällä
saisi vielä huonommaksi.

Parempi sekin olisi,
että tuhlaa nuoruutensa
kuin jättää sen käyttämättä.

Naisia on nähtävästi
vain kahta eri lajia:
maalattuja ja rumia.

Optimisti huomaa leivän,
pessimisti vain sen reiän.

Anna aikaa lapsellesi
joka päivä jonkin verran,
perinnöistä se on parhain.

Siitä emme kanna huolta,
ettei meitä ennen ollut,
ennen meidän syntymäämme.
Miksi siis murehtisimme
aikaa jälkeen kuolemamme,
kun loppuu olemisemme.

Enemmän me kai kadumme
tekemättä jättämistä
kuin sitä mitä me teimme.

Maistuu paljon maukkaammalta,
jos on hankala hakea.

Vanha tietää vastaukset,
häneltä vain ei kysytä.

Joka huomaa kauneutta,
hän ei vanhene ikinä.

Usein hiljaiset minuuutit
ystävyksien välillä
ovat korvaamattomia.

Todellinen ystäväsi
astelee sisälle silloin,
kun muut lähtöä tekevät.

Katsomaan lupaavat tulla,
katsottavaksi tulevat.

Elämäkö arvotonta?
Voisit tehdä itsemurhan
- tai aloittaa matkustelun.

Rahalla ei saa rakkautta.
Rakkaus on arvokkainta,
mitä on elämässämme.

Elämäänsä tyytyväisen
kehitys on jo lopussa
- taikka rappion alussa.

Tasapainon voi vain saada
horjumalla, huojumalla.

Täydellisen mielenrauhan
ja syvän levon sydämen
saaminen on mahdollista
vain hiljaisuuden kammiossa.

Siellä en ole kotona,
missä on asuinsijani;
kotini on kaikkialla,
missä saan mä ymmärrystä.

Ihminen on kuun tapainen:
omistaa pimeän puolen,
jota ei paljasta ikinä.

Useat valittelevat,
että heidän täytyy kuolla.
Mutta on eläminenkin
pakollista puurtamista.

Joukossa voi hairahtua,
sakissa pahoin sekoilla,
vaikkei yksin niin tekisi.

Kun sormi osoittaa kuuta,
typerys näkee vain sormen.

Huonot lait on laittomia,
niitä ei tarvitse totella.

Olin ennen päättämätön;
enää en ole niin varma.

Jos kaikki olisimmekin
vieläkin lihavampia,
olisimmehan me silloin
lähempänä toisiamme.

Lihakset katoovat kyllä,
mutta läski on ikuista.

Robin Hood, hoi, missä piilet?
Tarvitsisimme sinua.

Miksi tehdä ratkaisua,
eikö vielä vitkutella,
vitkutella, vetkutella?
Nauttikaamme ongelmasta.

Säälin saamme ilmaiseksi,
kateus on ansaittava,
ja usein kovalla työllä.

Eläminen köyhyydessä
on parempi jättää niille,
joilla on varoja siihen.

Olen löytänyt totuuden;
järkeä ei siinä ollut.

Olen yhtä kyllästynyt
kuin pasifistin kivääri.

Olen silloin tyytyväinen,
kun saan tahtoni lävitse.

Piristypäs nyt vähäsen!
Pahin on edessä vasta.

Ei kukaan voi myöhästyä,
ennen kuin tulee perille.

Kuten äsken jo sanoinkin
en koskaan toista itseäni.

Nyt otan jo rennommasti:
olenkin vain huolissani
yhden päivän kerrallansa.

Voimiensa tunteminen
tekee vaatimattomaksi.

Valehtelen aina - nytkin.

"...kuoli syntiemme tähden"
- minäkö toisin pettymyksen,
synnittömänä eläisin!

Ei mulle riitä voittaminen
- toisten täytyy myös hävitä.

Elämä on pitkä sarja
ikäviä heräämisiä.

Siinä perheessä on rauha,
jossa mies on täysin kuuro
ja umpisokea vaimo.

Ei meitä ruokita surulla,
ilo se elättää meitä.

Kiltteydessä on kieroutta
aika paljonkin mukana.

Kysymykset ratkeavat
usein nukkuessamme;
pääkin tarvitsee leponsa.

Mitä tummempi on taivas,
sitä kirkkaampia tähdet.

Naiset on tyttönä hyviä;
mistä syntyy äksyt ämmät?

Herratkin tekisi työtä,
jos se herkkua olisi.

Kun sä tuomitset pahuuden,
niin tuomitset itsesikin.

Pohjalta ei voi pudota;
ylös, se on ainut suunta.

Me elämme niin kuin voimme,
emme niin kuin tahtoisimme.

Jos epäröit liian kauan,
tilaisuus lipuu ohitse.

Onni suosii rohkeata.

Joka tahtoo liian paljon,
voi menettää aivan kaiken.

Sinun kasvos mä jo tunnen,
sydämes on vielä vieras.

Olet mulle kaunis ruusu,
mutta pelkään piikkejäsi.

Varovaisuus liiallinen
ei varjele kohtalolta.

Suuttuakin saat jos tahdot,
mutta ei sinun pitäisi.

Tämäkö elämän kierto:
syntyessä originaali,
mutta kuolleena kopio?

Ehdoton, sokea usko
on järjen nukkumalähiö.

Nyt kannattaa ostaa maata;
enää sitä ei valmisteta.

Enemmistö turvaa aina
vähemmistön vaurauden
joka maassa, maanosassa,
niin myös meillä Suomessakin.

Helppoa on rakastuminen,
vaikeaa rakastaminen.

Juovuksissa on halua,
mutta ei ole kalua.

Hajoaa hyväkin vehje,
jos on paljon potkijoita.

© Aulis Rintala

Tilaa maailman ainoa kalevalakielen oppikirja Kalevalamitan opas urbaanille runoniekalle. Postikuluineen 25 euroa. os. aulis(at)rintala.org