Väinämöisen synty

Kun ei kuusta kumppania,

auringosta ei apua,
vanha vauva Väinämöinen,

sikiömme syntymätön,

koski kohtua kädellä,

portinpieliä raotti

varpaalla vipuamalla,

lukon luisevan avasi

sormea sovittamalla.

Saikin aukon aikaiseksi,

revityksi pienen reiän,

kömpi kohdun kynnykselle,

siitä vierähti vetehen,
koitti pinnalla pysyä

keskellä merisen myrskyn.

Aulis Rintala: Kalevala nykysuomeksi (2006), kuva: Eero Heikkinen