Kalevipoegin runomitasta

Monet ehkä luulevat, että virolaisten kansalliseepos, Friedrich Reinhold Kreutzwaldin Kalevipoeg, jonka hänen kaimansa Friedrich Robert Faelmann pani hyvälle alulle ennen kuolemaansa, on Kalevalan tapaan runoiltu kalevalamitalla. Kuitenkin eepos on pääosin etelävirolaista rekimittaa (regivärss), jossa murtosäkeet ovat perin harvinaisia ja jossa runojalan nousussa on yleisesti lyhyt ensitavu. Runomitta on puisevan tuntuista, kaukana kalevalamitan elastisuudesta.

Tutkijat eivät ole varmoja siitä, onko Etelä-Virossa edes koskaan esitettykään runoja kalevalaisella poljennolla, niin kuin Pohjois-Virossa ja Suomen seuduilla. Pistän näkyviin noin 80-säkeisen runon Kaleva-kuningas, eepoksen lyhennetystä laitoksesta, sen ensimmäisestä luvusta (Esimene lugu). Kalevalamitasta poikkeavat kohdat olen vahventanut. Helmer Winterin suomennos (v.1958) on vieressä. Se on taas tuttua, moitteetonta kalevalamittaa.

Sõua, laulik lausa suuga - Souda, laula, laulajani,
Sõua laululaevakesta - souda laululaivastasi,
Pajataja paadikesta - venhoasi vierettele
Sõua neid sinna kalda'alle - kaunihille kaltahalle,
Kuhu kotkad kuldasõnu - kunne kokko kultiansa,
Kaarnad hõbekuulutusi - havukat hopeitansa,
Luiged vaskseid lunastusi - valkojoutsen vaskiansa
Vanast ajast varistanud - karistivat kauan sitten,
Muistepäevist pillutanud! - aikoina jo ammoisina.
*
Vilistage, vete lained - Laula, laine, virka, vieno,
Avaldage, tuuled armsad: - armas ilmoita, ahava:
Kus see Kalevite kätki - kussa kätkyt on Kalevan,
Kange meeste kodupaika - koti miesten on komea,
Vikerlaste varjuvalda? - urhojen asuntopaikka?
*
Laula, laulik, miks ei laula - Laula, soita, laulajani,
Miks ei, kulda kuulutele? - miks'et kulta kuuluttele?
Mis ma kukun, kurba lindu - Mitä laulan, kurja lintu,
Mis ma laulan, närtsind nokka?- kuihtunut kujerteleisin?
Noorus närtsinud nõmmessa, - Nuorra kuihduin nurmikolla,
Kolletanud kanarbikku - leinakoivun lehtyenä,
Leinakase lehtedesse. - kanervikkohon katosin.
*
Kaugelt näen koda kasvamas - Kodin näen kasvamassa,
Kalevite kaljulinna - kivisen Kalevan linnan,
Tammed müüridel toeksi - tammet muurien takana,
Kaljurahnud seina katteks - kivet seinän kattehena,
Toomingad toa tagana. - tuomipuut tuvan takana.
*
Sahakeme sõnasida - Sanat nostamme salasta,
Vanajutu jägedelle - sadun sankarin sanomat
Raudse põlve radadelle! - polven rautaisen rajalle!
*
Muiste leiti Kalevalas - Kasvoi kerran Kalevan mailla
Kange meeste kasusida - miesten vetreitä vesoja,
Mitmes külas kasvamassa - kylän kuulun kuulumilla,
Mitmes talus tõusemassa - talojensa tantereilla
Mis kui Taaralaste taimed - Taaran taimina hyvinä,
Võidulaste võsukesed - vesopuina voitollisten,
Sureliku eide sülest - äidin armahan sylistä
Siia ilma siginenud - ilmoille ylennehiä -
Mehed kui tammed tugevad. - miehet kuin tukevat tammet.
*
Põhja piiril seisis pere - Pohjan mailla perhe kasvoi,
Tugev talu kaljudella - turvana talo tukeva
Taara tamme metsa ääres - Taaran tammimetsikössä
Pool veel seisis metsa peidus - puoli puiden peittehessä
Teine pool lausa lagedal. - toinen laidassa lakean.
Peres kasvas kolme poega - Kasvoi kolme poikalasta,
Taaralaste taimekesi - Taaran taimina yleni:
*
Üks neist veeres Venemaale - Yksi vieri Venäjänmaalle,
Teine tuiskas Turjamaale - toinen tuiski Turjanmaalle,
Kolmas istus kotka selga - kolmas se kokon selässä
Põhjakotka tiiva peale. - Pohjan pitkille perille.
*
See, kes veeres Venemaale - Ken se vieri Venäjänmaalle,
Kasvas kauniks kaubameheks - siitä kauppias kasusi,
Poepoortide punujaks. - punapaulojen punoja.
*
See, kes tuiskas Turjamaale - Ken se tuiski Turjanmaalle,
Sirgus vapraks sõjameheks - siitä urho urkenevi,
Tõusis tapri taotajaks - kasvoi tapparan takoja.
*
See, kes sõitis kotka seljas - Kotkalla ken lentelevi,
Põhjakotka tiiva pealla - Pohjan kotkan siiven päällä
Lendas palju, liugles palju - lentelihe, liitelihe,
Lendas tüki lõuna poole - lensi, liiti lounahasen,
Teise tüki tõusu poole - idän ilmoille yleni,
sõitis üle Soome mere - lensi poikki Suomen lahden,
Liugles üle Läänemere - liukui Läänenmerta myöten,
Veeres üle Viru mere - Viron merta vieretteli,
Kuni õnne kohendusel - kunnes onnen kohdatessa,
Jumalikul juhatusel - jumalien johtamana,
Kootkas kõrge kalju peale - kotka heitti kalliolle,
Viskas mehe Viru randa. - Viron rantahan ravisti.
*
Meie maale tulnud meesi - Meidän maalle tultuansa
Riiki kohe rajatanud - kohta kansansa kokosi,
laia valda asutanud - varusteli vallan vankan,
kena koja ehitanud - kodin kaunihin kohotti.
*
Kust ta vägev-volil käsi - Väkevällä voimallansa
Laia valda valitsemas. - vallitsevi vallan laajan.