Ei sanktioita rikossyytteen välittämisestä

Rikossyyte allekirjoittanutta vastaan
Kalevalakielen harrastus ei ole aina suinkaan pelkästään kielellistä ilottelua - niin kuin sen pitäisi - vaan raadollista peliä, jossa lyärähän kun viarasta sikaa. Se on vielä pientä näpertelyä, että nimimerkki Niilo Naakka lähettää saamani palkinnon johdosta Kalevalaseuralle haisevan, internetissä vuosia olleen vastalauseen (Avoin kirje Kalevalaseuralle), käyttää kirjojeni "arvosteluissa" sijaiskirjoittajia, joukossa jopa mielisairaalan potilas, ja soittelee lehtien toimituksiin ja kustantajilleni, että Auliksen tekstejä ei saa julkaista.

Tämän vuoden (2008) alussa nimimerkki Niilo Naakka lähetti Karusen entisen varapuheenjohtajan Raijan Mäkelä-Eskolan kautta Karusen hallitukselle kirjeen, jossa Naakka syytti, että Karusen puheenjohtaja, siis minä, olin "ilmeisesti" (lainattu sana Naakan kirjeestä) uhkaillut jotakuta. Niilo Naakan kirjeestä ei kuitenkaan ilmennyt, ketä oli uhattu ja mitä oli uhattu tehdä. Uhkauskirjettä ei kukaan ole nähnyt, vaikka syytetty (siis minä) ja Karusen hallitus on pyytänyt sitä nähdäkseen.

Erosin välittömästi, koska luottamushan on tärkeä aatteellisessakin yhdistyksessä. Tosin olisin terveyssyistä eronnut vuoden lopulla muutenkin ja luovuttanut vetäjän roolin juuri valitun varapuheenjohtajan käsiin.

-------8<----------8<----------8<----------8<----------8<----------8<----
Blogia muokattu 25.9.2012 Perikunnan toimesta. Auliksen vuodatus ja henkilökohtaisuudet poistettu tästä Blogista asianomaisten pyynnöstä postuumisti.
-------8<----------8<----------8<----------8<----------8<----------8<----


Kalevalamitta on iloinen asia.
************************************
Mutta:

Kuka onkaan Niilo Naakka?

Kuka onkaan Niilo Naakka, ken tuo koominen kaveri?

Se kasvoi kivikylässä, kohos kansan keskuudesta,
suoraan rahvahan riveistä, rupesi runosepäksi,
kapusi kateederille toisia opastamahan
säkeiden sepityksessä, runolaulun laadinnassa.

Sieltä mollasi minua.

Ohitti perusopinnot, kielitieteemme totuudet,
itsekriittisyys katosi, jos sitä olikaan ollut.
Pian pettikin perusta.Tulokset on sen mukaiset,
seuraukset sen näköiset:
Niilo rustasi rutosti rampoja runosäkeitä,
perin pattipolvisia, ne pani kotisivuille,
niitä lehtihin lähetti, tyrkytti joka taholle,
joka taholle, joka aholle, ylistäen itseänsä
runolaulun mestariksi.

Kovinpa kotisivuilla Niilo mollasi minua,
siellä syytti, siellä sätti, panetteli perkeleesti,
siellä se vihassa kiehui, kihisi kateudesta.
Kritiikkiä ei suvainnut, moitetta ei minkäänlaista,
siitä suuttui saatanasti.

Paljastivat puoskariksi, huomasivat huijariksi.
Runomitta rempallansa, runopolvia pilasi,
runojalkoihin sekosi, runorampana remusi,
kunnes reppana rojahti, runorumpukin repesi.

Yhä mollasi minua, panetteli perkeleesti,
kovin kolkosti kiroten.