Tuo on Unto, uusavuton, lähiössä liekutettu,
kaupungissa kasvatettu.
Kävi koulut kivikylässä ja leikki petonin päällä.
Käden taito jäi vähälle, kodin askareet etenkin.
Mihin hän käsiä käytti:PeeCeetänsä vain räpelsi,
käpälöitsi kännykkäänsä.
Unto kasvoi aikuiseksi, pian perheenkin perusti,
omaksensa otti Ullan, joka myös on uusavuton,
käsistänsä ei kätevä, naisten töissä taitamaton,
myös kotoisin kaupungista.
Hankkivat oman talonkin, järven rannalta peräti,
melko kaukaa kaupugista, maalaiskunnan kainalosta.
Valitulleen virkkoi vaimo, puolisolleen näin puheli:
- Tapetoisit tuon eteisen, on niin nuhruisen näköinen.
Avulias Unto-poika teki työtä pyydettyä,
tykötarpeita tilasi ja aloitti suururakan.
Ei remontti onnistunut:
Ryppyiset, ropuliaiset, oli seinät sen eteisen,
vuodat kaikki vinksin vonksin, puskusaumatkin sekaisin.
Kyllä miestä nyt nolotti Ulla-vaimon nauraessa.
Allapäin valitti Unto:
- Mistäpä mä sen osaisin, ei opetettu kotona.
Minä taidan ehkä olla niitä uusavuttomia.
Kosto, kiusa mielessänsä, tuumasi hän Ullallensa:
- Paistapas mehevä pihvi, niin kuin ennen äitimuori,
nälättää niin helkatisti.
Tuo uuttera Ulla-vaimo aloittikin työn tilatun.
Vaan kyljykset kärventyivät, koko keittiö kärysi,
savu jo sokaisi silmät.
Vähältä pitikin ettei palokuntaa jo tilattu.
Sanoi sitten Ulla-vaimo:
- Taidanpa minäkin olla aika lailla uusavuton.
Kevään tullen, toukokuussa, puutarhahimot heräsi,
vietit varsin vaistomaiset.
Unto istutti sipulit. Odotteli viikon kaksi,
mutta siemen ei itänyt, oras ei ylennyt maasta,
edes kuukauden perästä.
Eipä tiennyt Unto parka sipulien viljelystä,
siementen sijoittelusta:
Juuret taivasta osoitti, tyvet työntyi maan povehen.
Unto niin surullisena haki mielen virkistystä,
sytytteli saunatulta, tavoitteena tuimat löylyt.
Eipä valkea virinnyt, eipä liekki leimahtanut,
puut niin nihkeitä olivat.
Siihen Unto keksi keinon, sai idean oivallisen:
paiskas pensaa pökkelöihin parin kolmen litran verran.
Jopa liekki leimahtikin, syttyivät jo seinähirret.
Pian paloikin rantasauna ritsin rätsin räiskähdellen.
Palokuntaa ei tilattu, ei tarvittu, ei tilattu.
Totesivat toisillensa sekä Ulla että Unto:
- Taidamme todella olla niitä uusavuttomia!
Aulis Rintala
Tilaa maailman ainoa kalevalakielen oppikirja Kalevalamitan opas urbaanille runoniekalle. Postikuluineen 25 euroa. os. aulis(at)rintala.org
