Ei kalevalakieli ole mitään vanhojen vienalaisukkojen höpinää. Kyllä sitä kuulee tänäkin päivänäkin, ihan arkisissa tilanteissa. (Katso myös runo Nuorisomme äidinkieltä)
- Käytkö sä useinkin täällä?
-Tää on vasta toinen kerta.
- Missäs käyt tavallisesti?
- Useimmin ravintoloissa.
- Mistäs tiesit tänne tulla?
- Mä näin lehti-ilmoituksen. Tulin turkulaisten tietä,
Hämeen lasten härkätietä.
- On täällä väkeä paljon.
- Joo niin on, todella paljon, tulee kuuma tanssiessa.
- Tosi liukas lattiakin.
- Niin on, sopivan liukas.
- Sinä tanssit taitavasti, oot niin höyhenen keveä.
Onko neiti yksin täällä?
- Olen aivan yksikseni.
- Kaipa on lupa kysyä, onko neiti naimisissa?
- En ole kiirettä pitänyt näinkin nuorella iällä.
- Tarjoaisin juotavata, tuossa baarijakkaralla,
kun tää tanssi on lopussa.
- Joo kyllä, mikäpäs siinä
(jatko hämärän peitossa)
© Aulis Rintala
Tilaa maailman ainoa kalevalakielen oppikirja Kalevalamitan opas urbaanille runoniekalle. Postikuluineen 25 euroa. Osoitteella: aulis(at)rintala.org